Kadettikoulu aloitti toimintansa 25.1.1919 ja Sotakorkeakoulu 3.11.1924. Näin olivat peruskoulutus ja korkein sotilaallinen jatkokoulutus saaneet alkunsa. Kaikkia upseereita ei ollut tarpeellista kouluttaa Sotakorkeakoulussa yleisesikuntaupseereiksi. Tarvittiin välttämättä myös sellaista jatkokoulutusta, joka meni pitemmälle kuin Kadettikoulun opetus, olematta silti yleisesikuntaupseerikoulutusta. Tätä tarvetta varten perustettiin Taistelukoulu.

Taistelukoulu aloitti toimintansa 1.9.1927 Viipurin Markovillassa, Jalkaväen Kapitulanttialiupseerikoulun tiloissa. Ensimmäinen komppanianpäällikkökurssi alkoi 10.10.1927.

TAISTELUKOULU MARKOVILLASSA 1927 – 1939

Taistelukoulun tehtävänä oli sen ensimmäisen johtajan, majuri Hannes Olkkosen mukaan antaa käytännöllis-tietopuolista opetusta kaikille aktiiviupseereille, muodostaa keskeinen opetuslaitos aselajien yhteistoiminnan kouluttamista varten sekä olla kokeilulaitoksena taktiikkaa, aseita ja varusteita varten.

Taistelukoulu koulutti syksyyn 1939 mennessä 12 upseeria majuri-, 651 upseeria kapteeni- ja 544 upseeria luutnanttikursseilla. Aliupseeriosasto antoi aliupseerien peruskoulutusta.
Kenttä- ja sotaharjoituksissa opettajat ja oppilasupseerit tutustuivat tarkoin läheiseen Karjalan kannakseen, mahdolliseen sotanäyttämöön. Jalkaväen kehitystä ja taistelukoulutusta edistävä kokeilutoiminta kuului myös Taistelukoulun päätehtäviin alusta alkaen. Opettajille se merkitsi opetustehtävien lisäksi mm osallistumista ohjesääntöjen laatimistyöhön. Taistelukoululla oli merkittävä osuus nuoren sotataitomme kehittämisessä.

Talvisodan komppanianpäälliköistä noin 40 prosenttia oli aktiiviupseereita. Heistä 30 prosenttia oli suorittanut Taistelukoulun kapteeni- tai luutnanttikurssin. Tämä merkitsi sitä, että komppanianpäälliköistä noin 10 prosenttia oli saanut jatkokoulutusta Markovillassa. Talvisodan pataljoonankomentajista 62 prosenttia oli Taistelukoulun entisiä oppilaita. Heistä 10 prosenttia oli käynyt luutnanttikurssin, 50 prosenttia kapteenikurssin ja kaksi prosenttia majurikurssin.

Jatkosodassa pataljoonien komentajisto ennätti saada täydennystä nuoremmasta upseeristosta. Tästä johtuen komentajista enää 41 prosenttia oli suorittanut aikoinaan kapteenikurssin. Taistelukoulun opettajista 16 upseeria (16 %) antoi sodissamme henkensä isänmaansa puolesta. Vastaava luku pääkurssien oppilasupseereista oli 121 (10%).

JALKAVÄEN KAPTEENIKURSSI

Kurssilla koulutettiin yliluutnanteista sodan ajan pataljoonankomentajia ja opetettiin perustiedot rauhan ajan komppanianpäällikön tehtäviä varten. Opiskelu alkoi elokuun puolivälissä ja päättyi toukokuun lopussa.

Teoreettinen luokkaopetus antoi perusteet karttaharjoituksille ja maastoharjoituksille. Kurssilaiset toimivat maastoharjoituksissa joko ilman harjoitusjoukkoja tai niiden kanssa. Esimerkiksi 1980-luvulla merkittävimmät harjoitustapahtumat olivat kunkin kurssin ohjelmaan kuuluneet kaksi noin kahden viikon pituista pataljoonan kertausharjoitusta. Taistelukoulu johti nämä harjoitukset itse vuoden 1986 loppuun saakka. Pääesikunta oli käskenyt myös harjoituksiin mittavat kokeilutehtävät. Kurssilaiset toimivat johtaja- ja kouluttajatehtävissä.

Vuodesta 1987 lähtien kurssilaiset toimivat kouluttajatehtävissä omien opettajiensa ohjaamina joukko-osastojen johtamissa kertausharjoituksissa. Taktisiin ja taisteluteknisiin menetelmiin sekä taisteluammuntojen suunnitteluun ja johtamiseen harjaantumisen lisäksi tulevat pataljoonankomentajat saivat harjoituksissa arvokasta kokemusta reserviläisten johtamisesta ja suorituskyvystä. Taktiikan maastoharjoitukset järjestettiin pääosin Uudellamaalla asutuskeskusalueiden tuntumassa ottaen myös rannikon puolustuksen huomioon.

Pääopetustarkoituksensa mukaisesti kurssit tuottivat sijoituskelpoisia komentajia sodan ajan jalkaväen pataljooniimme ja sopivia upseereita käytettäviksi komppanianpäällikköinä rauhan ajan joukko-osastoissamme. Kapteenikurssi oli osa upseerien koulutusjärjestelmää. Sen suorittaminen antoi nuorelle upseerille mahdollisuuden edetä virkaurallaan ja jatkaa aikanaan opintojaan seuraavalla kurssitasolla.

Kaikkiaan 2074 upseeria suoritti jalkaväen kapteenikurssin vuosina 1946-1992 Taistelukoulussa (keväällä 1993 päättynyt kurssi mukaan lukien).

ESIUPSEERIKURSSI

Alkuvaiheessa kurssin nimenä oli ensin komentajakurssi, sitten yleinen komentajakurssi ja 1958 alkaen esiupseerikurssi. Kurssilla koulutettiin kapteeneista aselaji- ja toimialajohtajia sodan ajan perusyhtymien (maavoimissa prikaatien) ja ilmasotalinjalla lennostojen esikuntiin sekä oman erityisalansa osakokonaisuuksien johtajia ja suunnittelijoita rauhan ajan esikuntiin ja joukko-osastoihin. Taistelukoulun esiupseerikurssi jakaantui yleiseen linjaan ja ilmasotalinjaan. Opiskelu alkoi syyskuun puolivälissä ja päättyi toukokuun lopussa. Opetus tapahtui koululla luokkaopetuksena, karttaharjoituksina ja ryhmätöinä sekä johtamisharjoituksina eri puolilla Suomea. Opetuksessa otettiin huomioon ja käytettiin hyväksi oppilasupseerien monipuoliset kokemukset omilta aloiltaan. Aselajien yhteistoiminnan merkitystä painotettiin.

Karttaharjoitusten tilanteet käsittelivät Rannikko-Suomen Sotilasläänin (harjoitussotilaslääni) toimintaa lähtien rauhan ajan valmisteluista sekä edeten kuvatun uhkatilanteen mukaiseen valmiuden kohottamiseen ja sodan ajan toimintoihin. Esimerkiksi 1980-luvulla ohjelmaan kuului kaksi noin viikon pituista johtamisharjoitusta, jotka toimeenpantiin Lopen Räyskälässä sekä Lapissa Levin – Muonion tai Ivalon – Inarin alueilla. Rannikon puolustusta harjoiteltiin Porvoon – Loviisan alueella. Ilmasotalinjalla oli myös omia harjoituksiaan Ilmavoimien joukko-osas toissa.

Pääopetustarkoituksensa mukaisesti kurssit tuottivat sijoituskelpoisia aselaji- ja toimialajohtajia sodan ajan perusyhtymien ja lennostojen esikuntiin. Kurssin käynyt upseeri saatettiin sijoittaa myöskin sodan ajan pataljoonan tai laivueen komentajaksi. Esiupseerikurssi oli osa upseerien koulutusjärjestelmää. Sen suorittaminen antoi upseerille mahdollisuuden edetä majurin tai everstiluutnantin virkoihin saakka. Kurssin jälkeen upseerilla oli mahdollisuus saada vielä täydennyskoulutusta.

Kaikkiaan 1705 upseeria suoritti esiupseerikurssin 1945 – 1992 Taistelukoulussa (keväällä 1993 päättynyt kurssi mukaan lukien).